Kata Noi

Tänään suuntasimme siis kata noille. Tänään ei ollut enään niin painostava ilma, kiitos ukkoskuuron, mutta aurinkoa riitti kyllä. Auringossa maatessa tuntui lähinnä kuin joku olisi liekinheittimellä grillannut kroppaani, pienen välimatkan päästä.
Hyvin äkkiä tulinkin siihen tilanteeseen, että sääret ja olkapäät tuntuivat jo aavistuksen palaneelta, kun taas keskivartalo kaipasi vielä hieman aurinkoa.
Onneksi oli matkassa jos jonkinmoista rättiä niin sain kuin sainkin kaikki tärkeät paikat peiteltyä,  vaikka näytinkin sen jälkeen kesken matkaa väsähtäneeltä rättikauppiaalta.
Kata Noi oli ihanan rauhallinen ranta esim.  Kataan/Karoniin/Patongiin verrattuna.  Saimme suurimman osan päivästä olla ilman vierusnaapureita.

Hieman tuli muksujakin ikävä, kun katselin parin saman ikäisen tytön puuhastelua hiekkalinnoineen ja - kakkuineen... Noh, parin vuoden päästä olemme toivottavasti valmiita koko perheen reissuun ja silloin saan oman osani hiekkalinna leikeistä. :)

Käytiin taas rantaravintolassa syömässä vähän riisiä ja kanaa. Tämän kertainen annos oli sen verta suuri, että syömisestä tuli totaalinen ähky ja voimat pois. Aurinkotuolissa sai taistella unta vastaan ihan tosissaan.

Rantareissu venähti jälleen 5 tunnin mittaiseksi. Takaisin tullessa ajoimme kolaripaikan ohi, jossa paikallinen mies ja n. 20v farangipoika oli ottanut hieman lähikosketusta toisiinsa skoottereilla. Mopoissa ei pahemmin jälkiä näkynyt, mutta farangipoika makasi pientareella. Voin kyllä kuvitella ettei sitä kovin pahasti tarvitse edes törmätä ja kaatua, kun asfaltti-ihottuma ja säikähdys saavat jo tajuntaa heikkenemään. Toivottavasti hänelle ei pahemmin käynyt.

Nyt vähän lukemista ja sen jälkeen illan suunnitelmat kuntoon.